ITKEN KYLÄNI KUOLEMAA

Itkin ihan oikeasti, kun katselin huppupäisiä mittareita, riisuttuja katoksia ja tyhjenneitä hyllyjä. Minusta tuntuu niin pahalta se, että Shell loppuu. Se oli niin keskeinen kylän toiminnan kannalta, kun se ei ollut pelkästään bensiiniasema. Siellä oli myös matkahuolto, posti, veikkaus, kahvio/ruokala, Alkon toimituspiste, aiemmin korjaamo, pieni kauppa. Ja hyvä palvelu. 

Muistan kerrankin kysyneeni yhtä loppunutta tuotetta.  Kesti melkein vuoden ennen kuin sitä jälleen oli saatavissa. Ja heti Elina oli Jaakon nähdessään muistanut, että nyt sitä minun kysymääni tuotetta on tullut.

Tänään tunnelma oli surullinen.  Elina ja Sulo varmaan ovat onnessaan, kun pääsevät vihdoin viettämään eläkepäiviään. Tuollainen aamusta iltaan, ympäri vuoden auki oleva ja monia palveluita tarjoava paikka on työläs ja vaativa jokaisen siellä työskentelevän kannalta.  Mutta erityisesti se on sitä omistajien kannalta.

On ollut hienoa, että Elina otti vetovastuun koko paikkaan Jaakon siskon aikoinaan lopetettua Shellin pidon.  Hän myös laajensi sen toimintaa ja siksi se olikin meille tärkeä paikka. Missä miesjoukkiokin nykyään parantaa maailmaa, kun jo toinen kokoontumispaikka vietiin?

Kiitos, Elina, monista vuosista! Hyviä ja onnellisia eläkepäiviä sinulle ja Sulolle!