"Kesä on vain vihreä väläys", totesi Jaakko Juhannusviikolla.
Niin se todella taitaa olla. Tämä kesä varsinkin. Juhannus on tullut ja mennyt. Ilmat eivät ole vielä lämmenneet, vain yhtenä viikkona oli muutama lämmin päivä. Aurinkoa on silti ollut, mutta jostain syystä se ei ole lämmittänyt.
Miten mahtaa luonto suhtautua?
Me ihmiset ainakin kärvistelemme, puemme pitkät kalsarit ja talvipalttoot. Mutta eläimet ovat ihmeissään, kun ei meinaa tarjeta. Se hyvä puoli tietysti on, että hyttysiä ei ole tarvinnut hätistellä, vaan on sekin lintujen masuista pois. Ilmankos käyvät niin ahnaasti talipallojen ja pähkinöiden kimppuun. Kukat ovat kyllä riehaantuneet kukkimaan oikein täysillä. Mutta kasvaako vilja ja juurekset, hedelmät ja vihannekset? Kotimaisia mansikoita taitaa saada harvakseltaan ja nekin kalliilla hinnalla. Kasvihuoneissa kasvua varmaan riittää, mutta avomaat ovat hallalle alttiita. Ja metsämarjat taisivat jäädä kukinnoissaan pakkasten puremiksi.
Oli se kamalaa, kun juhannusviikolla oli pakkasta ja lunta!
Onneksi meidän kohdallamme ei ollut kumpaakaan. Mutta muutaman kymmenen kilometrin päässä oli, jopa sisämaassa. Viime kesänä sanottiin, että tätä se kasvihuoneilmiö teettää, kun kuumaa oli kuukausitolkulla. Sitten tuli miltei lumeton ja vähäpakkasellinen talvi ja sen perään tämä kylmä kesä. Nyt sanotaan, että tätä se ilmastonmuutos teettää, kylmää aina vaan. Koskaan ei ole hyvin.
Nyt on kuitenkin vihreää, kukkivaa ja tuoksuvaa.
Kannattaa nauttia tästä, mitä meillä on. Päivät ovat alkaneet jo lyhetä, syksy kolkuttelee kohta ovella. Vihreä väläys ehtii ohi liian pian.
"Kato! Täällä on muitakin pyhäjokisia!"
Tällaista iloista huudahdusta kuulee melkein joka kerta, kun Raahessa käy jossain kaupassa ostoksilla. Ihan kuin se olisi jotenkin erikoista, että Pyhäjoelta ajaa 30 km:n päähän isompaan kauppaan. Citymarkettiin, Halpa-Halliin, Tokmannille, Prismaan...
Siis oikeasti?
Onko se jotenkin kiellettyä? Onko se jotenkin erinomaista? Luulivatko nämä kysyjät kenties itse keksineensä sen, että Raahessa on isoja kauppoja, joissa voi käydä ostoksilla?
Ääh!
... koristaa kukkanen...
Niinhän sitä luulisi. Luonto kauneimmillaan. Nurmikot pehmeää nukkaa. Puut vihreissä hunnuissa. Ja kukkia. Kukkia kaikkialla!
Hmm. Vaan on niitäkin, jotka eivät luonnon kauneudesta välitä. Roskata pitää, vaikka mikä olisi. Keväisin oppilaat joutuvat keräämään kaikki roskat teiden varsilta. Silti niitä heitetään sinne. Jäätelöpaperit, karkkipussit, limsatölkit, paperit, vanhat kengät, ihan mitä vaan.
Metsiin viedään sohvia ja pesukoneita. Hullun hommaa. Ihan samalla vaivalla ne veisi kaatopaikalle tai kierrätykseen, tai edes roskienkeräyspaikalle. Mutta ei. Metsään vaan.
Yleisillä virkistyspaikoilla rikotaan kaikki. Laudat irrotetaan seinistä, penkit potkitaan palasiksi. Mikään ei saa olla ehjää, puhdasta, siistiä. Mikään ei saa muiden käytettävissä. Eikä edes itsen.
Mikä ihme meitä oikein vaivaa!?
Taas on suvivirsi kaikunut kouluissa, ja toivottavasti muuallakin. Lapsoset ovat lähteneet kesälaitumille. Samoin opettajat. Lakkiaispäivän sää oli sateinen. Juuri pahimmoilleen tuli oikein rankka kuuro, mutta välillä selkeni sen verran, että pääsivät kuivin päin, joskaan ei kuivin jaloin, juhlasta haudalle ja sieltä koteihinsa. Me emme käyneet kenenkään juhlissa, mutta ajelimme muuten. Kaukonrannassa ja Suviseura-alueella. On siinä alueessa lääniä. Pitääkin olla kun kymmenet tuhannet ihmiset autoineen ja vaunuineen sinne sijoittuvat...
Meiltä yksi opettajista lähti eläkkeelle, joten uutta verta on syksyllä tulossa porukkaamme. Kävimme vilkuttamassa hänelle, kun tavaroita jo kannettiin muuttoautoon =)
Työ jatkuu. Ja koulukin taas hetken kuluttua. Illat ovat olleet hämäriä, kun paksut pilvet ovat verhonneet taivaan. Tuntuu kuin ei kesää olisikaan. Ja parin viikon päästä on jo juhannus ja päivät alkavat oikeasti lyhetä ja pimetä ja synketä ja kylmetä ja...
Ankeus valtaa mielen, vaikka lomakin on vielä edessäpäin. Nyt kuitenkin paistaa aurinko ja lämpöäkin on ihan mukavasti. Jäätelökelit =D
.jpg)
