Ja makkara maistui ulkona, kauppiaan itsensä käristämänä. Koko iltapäivän hän pontevana seisoi pihalla kuuman grillin takana. Naama loisti kilpaa auringon kanssa. Hymyjä ja jutustelua tuntui riittävän, vaikka päivä oli varmaan rankka ja ihmisiä lappasi ilmaisen makkaran perässä. Lisääkin olisi kuulemma saanut...
Sisällä aina niin aurinkoiset myyjättäret tarjoilivat kahvia mansikkakakun kera. Kukapa sellaisesta olisi kieltäytynyt. Ja kun samalla pääsi viileisiin sisätiloihin pihan kuumuudesta.
Kyllä meidän kaupoissamme on ystävällistä henkilökuntaa, kaikissa. Juuri eilen kävimme Raahen Citymarketissa ja osuimme sellaiselle kassalle, jossa hymytön nuori nainen veteli ostoksia lukulaitteen ohi. Näytti hänellä olevan yksi perusilme, jota tarjoili kaikille, kaikissa tilanteissa. Kun hän tervehti minua, sanoin, että hymyilläkin saa. Löytyihän sieltä se hymykin. Ihme vaan, että jotkut sitä niin säästäen käyttävät, vaikka on täysin ilmaista ja antaa hyvän mielen niin itselle kuin varsinkin asiakkaalle.
Hymypatsaan ansaitsisivat kaikki pyhäjokiset palvelualalla työskentelevät =D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti