Viime viikonloppu olikin sitten yhtä juhlaa. Lauantaina järjestettiin Pyhäjoen syysmessut ja sunnuntaina Tasauspäivän myyjäiset. Raskasta oli, mutta kivaa.
Lauantain messut olivat lukion kakkosluokkalaisten järjestämät. Niillä he keräävät rahaa keväällä tehtävään leirikouluun eli mielenkiintoiseen ynnä opettavaan matkaan ulkomaille. Käyntikohteina ovat olleet Lontoo, Rooma, Bryssel, Wien ja Cern, joitakin mainitakseni. Nyt taitaa matka taas suuntautua Lontooseen ja Shakespearen maisemiin. Kovan työn takana tuollaiset messut ovat. Jo ekaluokan keväällä alkaa messujen suunnittelu, kesällä ollaan jo täydessä työn touhussa. Aina pitäisi keksiä jotain uutta, millä houkuttelisi kansaa ja näytteille asettajia. Viimeisin keksintö ovat nuo pihamarkkinat. Nyt kolmatta vuotta nekin vetivät väkeä, joskin sade hieman haittasi.
Paljon oli myös messuilijoita. Yhtään tyhjää looshia ei näkynyt. Ja oli vähän vaihteluakin niiden tarjonnassa. Vuosikymmen sitten oli mukavaa, kun paikalliset yrittäjät ottivat enemmänkin osaa messuille. Oli pizzeria tuoksuvine tuotteineen, oli ravintola herkkuineen, oli K-market esittelyineen jne. Olihan siellä nytkin ravintola edustettuna, mutta ei tullut tuoksun tuoksua siltä suunnalla, ellei Axea lasketa. Tarjolla oli vain arpoja, joilla saattoi voittaa vaikkapa T-paidan. Hmm.
Lakritsikauppiaita sen sijaan löytyi. Ja kakkuja joiltakin. Mitään en tunnusta ostaneeni =)
Messujen avaajana oli Seppo Kääriäinen. Minä tykkään siitä miehestä, ihan sen takia, että hän on niin söpö =) Sanoin sen hänellekin, kun kerran tilaisuus tuli. Aikoinaan TV1 esitti sellaista poliittista hupisarjaa kuin Itsevaltiaat. Siinäkin Kääriäinen oli niin hellyttävä hauskoine puheineen. Siis ei huvittava, vaan hauska. Sanoivat, että se johtuu siitä, että hän on savolainen, mutta en usko. Eivät kaikki savolaiset ole nallekarhuja.
Mukavia ihmisiä oli paljon. OP:n edustaja yhden mainitakseni. Todella mukava mies. Jos en jo olisi kyseisen pankin asiakas, saattaisin nyt haluta siirtyä sinne. Ja puutarhuri, siten kai heitä vielä nimitetään. Vai pitäisikö sanoa puutarhan omistaja? Ja entäs ne söpöset koululaiset, jotka kartuttivat omaa luokkaretkikassaansa. Täytynee laittaa facebookiin kuvagalleria messuista, oli niin paljon kivoja ihmisiä ja tapahtumia.
Itse olin srk:n looshissa, joka oli mukavasti sijoitettu takanurkkaan, miltei piiloon. Saimme kuitenkin aikaiseksi sen verran mielenkiintoinen näköisen nurkkauksen, että poikkeajia riitti. Mitään muuta ei myyty mekään kuin arpoja, voittona yksi herkkukori. Vaan kaupaksi kävivät. Tämän vuoden messujen teemana oli kotiseutu. Siihen oli ujutettu srk:n osalta historiaa. Näytillä oli vanha rippikirja, 1700-luvulta. Ennen isovihaa ollut kirjallisuus on tuhoutunut. Oli myös 1800-luvulta oleva Raamattu, joka oli kaiken lisäksi suomenkielinen ja todella hyvässä kunnossa. Myös vanha siunauslapio. Hassu mielleyhtymä tuli mulle, kun ajattelin, että sillä olisi jotenkin siunattu eläviä, lyöty päähän tai silleen. Mutta kysehän oli tietysti hautauksista. Oli myös kuvia vanhan kirkon palosta ja muuta kirjallisuutta. Esillä oli myös vanha häpeäpenkki, 1580-luvulla rakennetusta kirkosta. Siihen kirkkoherra istutti miltei kaikki kävijät ja käski katsomaan seinällä olevien entisten kirkkoherrojen kuvia, lähinnä edellistä kirkkoherraa. Olipa pelote! Kiltisti porukka totteli ja näytti häpeilevältä =D
Minä olin kaikki yhdeksän tuntia oman lähetysnurkkani vahtina, mitä nyt pari kertaa pistäydyin muualla. Mukavaa se oli. Seinällä oli kuvia erilaisista lähetykseen liittyvistä tapahtumista. Ei heti uskoisikaan, miten moni toiminta liittyy siihen.
Monilta looshikävijöiltä ja näytteilleasettajilta kuulin, että olivat parhaat messut aikoihin. Tyytyväinen siis pitää olla. Ja toivottavasti oppilaatkin olivat tyytyväisiä tuotokseen kaiken sen vaivannäön jälkeen. Vielä sitä jälkipyykkiä riittää selvitettäväksi, laskutusta ja muuta, mutta keväällä pääsee sitten nauttimaan.
Sunnuntainen tasauspäivä menikin sitten nautiskelun puolelle. En ehtinyt messujen takia tehdä mitään myytäväksi. Onneksi muut ehtivät. Tavaraa riitti maan tuotteista leivonnaisiin, hilloista kukkiin ja käsitöihin. Ja mukavasti tuotti sekin tapahtuma. Tasauspäivän myyjäiset ovat aina olleet siunattu tapahtuma. Lähetys on saanut rahaa ja me herkkuja. Omaan ostoslistaani kuuluu aina ystäväni valmistama marjapuuro. Sitä ostimme nytkin, kun hän oli omien kiireidensä keskellä sitä ehtinyt tehdä. Kakkuja myös ostettiin ompeluseurassa tarjottavaksi. Tyrnihillo livahti parempii suihin, samoin tomaatit. Mutta onneksi saimme eilen niitä tomaatteja hakea ystävien kotoa oikein ison pussillisen =)
On ihanaa, kun jotkut jaksavat järjestää tällaisiakin tapahtumia. Syksy on saapunut oikein todella. Ilmat kylmenevät ja päivät lyhenevät vauhdilla. Pimeys hiipii oville. Mutta ei pääse sisälle, kun odotellaan kohta jo joulua =) Uudet järjestelyt siis käynnissä. Ahkerille riittää hommaa!
