Meidän pieni poppoomme oli pukeutunut sarjakuvahahmoiksi. Joukosta löytyivät niin Lumikki kuin Liisakin, Robin Hood ja Tintti (ilman koiraansa), Punahilkka ja Minni-hiiri mustine nenänpäineen. Tuutikki paimensi Tiuhtia ja Viuhtia, jotka vipelsivät ympäriinsä. Eräs heistä muistutti epäilyttävästi pastori Luttista, vaikka se ei sarjakuvasankari olekaan. Muutama sellainenkin hahmo löytyi, joita en tunnistanut.
Mukavaa, kun viitsitään pukeutua ja paneutua kunnolla penkkareihin. Ohjelma tosin voisi joskus vaihdella. Kuvat ja lehtiset ovat hauskoja, kunhan pysytään hyvän maun rajoissa. Loukkaavat tarinat eivät ilahduta ketään, mutta onneksi niiltä nyt vältyttiin.
Piskuinen lauma lähti tosi herkullisen kakkutarjoilun jälkeen ajelemaan kylille. Traktori veti kärryä, jossa ei ollut lainkaan takalaitaa. Kaikki pidättivät henkeään sen lähtiessä liikkeelle ja laskivat mielessään, montako kertaa joku tipahtaa kyydistä. Mutta kaikki selvisivät ehjinä perille.
Kovin isoa kierrosta kylillä ei tehty. Eikä kai ollut monia katsojiakaan. Aiempina vuosina ovat käyneet aina Dadon edessä, jossa Jaakko nytkin seisoi katsomassa. Olin vihjannut abeille, että myös kylänraiteilla seisoskelevat katsojat haluaisivat namuja. Oli heillä niitä mukaan nyt varattu, mutta ainakaan keskustassa eivät niitä heitelleet. Niin kiire heillä oli, että Jaakkokin ehti vain yhden kuvan ottaa, ja jäi nuolemaan huuliaan tyhjän panttina =(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti